Story of Sigismund Jean-Baptiste Pillu

Sigismund, kavereiden kesken Sig, Sigge etc, on siis pyöräni, jonka ostin viimeviikolla. Olen onnellinen myös maksetusta rakkaudesta. No perjantaina oltiin keskustassa Lynnin, Stefanien, Merlinin ja Kathin kanssa. ja naureskelin vitsillä (ja kateudesta) Lynnin pyörälle, joka oli halvempi ja tuotu Belgiasta tänne. Kyllä minäkin toisin vaikka mitä Suomesta jos ajomatka olisi nelisen tuntia. No itkupitkästä ilosta, koska lähdettiin polkemaan takaisin kotiin ja MITÄ! pyöräni kumi oli puhki. Karma, vanha tuttu, iski jälleen. Lauantaina sain pyörän kuitenkin tohtoriin, ja syyksi selvisi maailman pienin piikki, jostain kasvista. reaktio oli silleen, että wattöfak, koska Sig on maastopyörä. pitäis herran kestää enemmän iskuja ja kolhuja, mutta sitten maailman pienin, ehkä muurahaisen kokoinen piikki, saa sen sellaiseen tilaan, että ei paljoa ajella. No onnekseni pyörätohtori, korjasi takakumini hinnalla 7,95e, elikkä sikahalvalla, ja siihen meni vaan 2 tuntia!

Eilen oli myös BBQ residensseillä ja siellä oli valehtelematta 80-100 ihmistä! fiilis oli ku jossain minifestareilla. aurinko paisto, humalaiset espanjalaiset lauleskeli juomalaulujaan, poltettiin tupakkaa ja grillailtiin. AIJAIJAIJAIJ! siis parhautta. 

Steffi ja meikä, ja kattokaa mun valkeita kanankoipia!

Emily & Steffi

Lynn, se on paras! Autto mua lauantaina fillarin kanssa
ja huomenna Apple Storeen

Grillijuhlista jatkettiin illalla keskustaan, jossa törmättiin Annikaan ja Suviin, joka on kyläilemässä Annikalla. Käytiin Salsa Cafessa, jossa vanhanliiton vodka-appelsiinimehu kombo maksoi 5,50e! sieltä Barjoon, jossa juomat halvempia ja baarimikko ärsyttävä ja kp. Sitä ei edes kiinnostanu vaikka Lynn otti ite hanasta kaljaa, eikä maksanu. No positiivista meille. Siitä Amphiin, mihin miehet joutuvat maksamaan 5e sisälle naisten kipittäessä ilmaiseksi ohi. Amphissa törmättiin Terhiin ja Michelleen. Amphin meno oli kuivaa, joten tuttavalliseen Cottoniin tiemme vei. Cottonissa olikin kaikki tutut ja tuntemattomat. Lynn ei valitettavasti päässyt sisälle, ja sen aiheuttamasta surusta yritin pölliä hippien pöydästä Jack Daniels -pullon. Jäin kiinni, ja Terhi pelasti mut pinteestä selittämällä pojille, että me vaan siirrettiin sen, koska muuten se ois pudonnu. Tai Terhihän luuli näin, kunnes myöhemmin kerroin sille. :D

No kuitenkin Cottonista kotiin 4-5 aikaan aamulla. Ja menin hakemaan Sigismundia, ja surukseni huomasin, että etujarrut on paskana (luulin niin). Voitte vaan jokainen siellä ruutujenne ääressä kuvitella, miltä näyttää humaltunut meikäläinen ja pyöräntaluttaminen, kun etupyörä on jumittunut. Sen kanssa tapeltiin ja pyörittiin maassa ja naurettiin surkuhupaista tilannetta, kun herra oli vasta tullut korjauksesta, että nyt on sabotoitu. Suvi yritti myös korjata vikaa tunkemalla vinyylilevyä fillarin väliin (??porilaiset??). No aikani tapeltua, päätin jättää Siggen keskustaan ja tulla katsomaan vikaa hieman selväjärkisempänä. Tänään keskustassa ollessani yritin ennen mäkkäriä saada jarrupalaa paikalleen kaikin voimin ja ähelsin ja väänsin kaikin voimin. Ohikulkijat varmaan kuvitellu, että onpas typerä pyörävaras. Mäkkärin jälkeen, olin saanut uutta puhtia krapulapäivääni ja ilokseni sain kuin sainkin jarrupalan pois jumituksesta, noin kahden sormen voimalla :D. Tämän kanssa siis tapeltu useampaan otteeseen aikaisemmin.

Että näin täällä, mites teillä siellä? lupaan, että oli viimeinen humala-aiheinen postaus.

vilperi